Ilmastouutiset, viikko 6/2010

Sää vaihteli eri puolilla maapalloa viime viikolla paljon. Roomassa satoi lunta ensimmäistä kertaa vuoden 2005 jälkeen, eikä näin suurta lumisadetta ole ollut 24 vuoteen. Sen sijaan Brasiliassa Rio de Janeiron alueella oli pahin helleaalto 50 vuoteen. Sähkön kulutus nousi Brasiliassa uuteen ennätyslukemaan, koska jäähdytyslaitteiden käyttäminen vaatii paljon sähköä. [Digital Journal 10.2.2010, La Repubblica 12.2.2010, Latin American Herald Tribune 13.2.2010, Reuters 12.2.2010]

Lämpötila on pysytellyt nollan alapuolella isossa osassa Suomea jo joulukuusta saakka. Lehdissä olleet tiedot kaikkien aikojen pisimmästä pakkasjaksosta eivät pidä paikkaansa, mutta esimerkiksi Helsingissä, Turussa, Tampereella ja Oulussa tämän talven pakkasjakso pääsee jo kolmen pisimmän joukkoon tarkasteltaessa tilastoja vuoden 1960 jälkeen. [Ilmatieteen laitos 11.2.2010]

Tällaisilla lyhytaikaisilla sääilmiöillä ei välttämättä ole mitään yhteyttä ilmastonmuutokseen. Meteorologi, filosofian tohtori Jeff Masters kuitenkin arvioi Yhdysvaltojen koillisosan lumimyrskyjen olevan mahdollisesti ainakin osittain seurausta ilmastonmuutoksesta.

Ennätyksellisen suuret lumimyrskyt vaativat tavallista isomman ilmankosteuden ja tarpeeksi kylmän lämpötilan lumen muodostumiseksi. Maapallon keskilämpötilan nousun on ennustettu lisäävän haihdunnan määrää. Ilmakehän alaosan vesihöyrypitoisuus kasvoikin 5 % viime vuosisadalla (1900-luvulla) ja 4 % vuoden 1970-jälkeen. Lämpötilan kohoaminen vähentää lumisten päivien ja siten myös lumimyrskyjen määrää. Lisääntynyt ilmankosteus kuitenkin kasvattaa voimakkaiden lumimyrskyjen syntytodennäköisyyttä. Niinpä voimakkaiden lumimyrskyjen määrä suhteessa tavallisten lumisateiden määrään voi kasvaa. [Dr Jeff Masters’ WunderBlog 8.2.2010, Dr Jeff Masters’ WunderBlog 12.2.2010]

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 
Kuva 1. Maa- ja merialueiden kuukausilämpötilojen anomaliat (poikkeamat verrattuna vertailujaksoon 1951-1980) joulukuussa 2009. Harmaalla merkittyjen alueiden tiedot puuttuvat. [Lähde: NASA GISS Surface Temperature Analysis.]

Lisää vaikeuksia kosmisten säteiden ilmastovaikutushypoteesille

Juuri julkaistu tutkimus on tutkinut Forbush-vähenemien vaikutuksia pilviin. Forbush-vähenemä on kosmisten säteiden äkillinen voimakas väheneminen, jonka on väitetty vaikuttavan pilvien muodostumiseen. Tässä uudessa tutkimuksessa tutkittiin kuutta Forbush-vähenemää käyttäen ISCCP:n pilvidataa vertailussa kosmisten säteiden dataan. Forbush-vähenemille ei löytynyt mitään vaikutusta pilviin.

Tiivistelmä:
”Kosmisten säteiden ja pilvien välinen yhteys (CRC) on voimakkaan kiistelyn alainen tällä hetkellä. Siinä edellytetään, että galaktiset kosmiset säteet (GCR), jotka tunkeutuvat Maan ilmakehään, vaikuttavat pilvipeitteeseen. Jos se pitäisi paikkansa, sillä olisi merkittäviä seurauksia ymmärrykselleme ilmastoa ohjaavista prosesseista. Tässä raportoimme vaihtoehtoisesta ja tiukasta CRC-hypoteesin testistä, jossa etsimme äkillisten GCR-vähenemien (niin kutsuttujen Forbush-vähenemien) mahdollista vaikutusta pilviin. Emme löydä Forbush-vähenemille mitään vaikutusta pilvipeitteeseen millään korkeudella tai leveysasteella.” (Calogovic, J., C. Albert, F. Arnold, J. Beer, L. Desorgher, and E. O. Flueckiger (2010), Sudden cosmic ray decreases: No change of global cloud cover, Geophys. Res. Lett., 37, L03802, doi: 10.1029/2009GL041327. [tiivistelmä, koko artikkeli] )

Itä-Antarktiksen rannikon lumisateiden lisääntymisen ja lounaisen Länsi-Australian kuivuuden välillä yhteys

Kun Australian lounaiskulma kärsii kuivuudesta, itäisessä Antarktiksessa esiintyy voimakkaita lumisateita. Joidenkin ilmastomallien mukaan ihmisen aiheuttama ilmastonmuutos voi edelleen voimistaa tätä yhteyttä. Tutkijat löysivät Itä-Antarktiksen ja lounaisen Länsi-Australian sademäärien käänteisen yhteyden tutkittuaan 30 vuotta jäänäytteitä Antarktiksella Law Domen alueella (jääkenttä Cape Poinsett -niemen lähellä), joka sijaitsee lähes täsmälleen Australian lounaisimmasta pisteestä etelään. Havaintojen mukaan tuo alue on kärsinyt epätavallisen voimakkaista lumisateista muutaman vuosikymmenen ajan, kun taas samaan aikaan Lounais-Australiassa on ollut ankaria kuivuusjaksoja. Jäänäytteet kertovat ilmaston vaihteluista 750 vuoden ajalta, ja näitä tietoja verrattiin säähavaintoihin. Antarktiksen rannikon lumisateet näyttävät viime vuosikymmeninä voimistuneen niin paljon, ettei tämä mahdu luonnolliseen vaihteluun. Vastaavasti Lounais-Australian kuivuus vaikuttaa epänormaalilta. Troposfäärin (ilmakehän alaosan) lisääntynyt hiilidioksidi ja myös stratosfäärin ohentunut otsonikerros voimistavat kiertoliikettä, joka tuo entistä enemmän kuivaa ilmaa Lounais-Australiaan. Tämä saattaakin olla esimerkki ihmisen aiheuttaman ilmastonmuutoksen vaikutuksista yhden alueen ilmastoon.

Tiivistelmä:
”Läntisen Australian lounaiskolkka on ollut alttiina ankarille kuivuuksille viime vuosikymmeninä. Useat tekijät, kuten luonnollinen vaihtelu sekä muutokset maankäytössä, valtameren lämpötilassa ja ilmakehän kiertokulussa, ovat vaikuttaneet tähän kuivuuteen, mutta perimmäinen syy ja eri tekijöiden suhteellinen merkitys ovat olleet epäselviä. Tässä raportoimme merkittävästä käänteisestä korrelaatiosta itäisen Antarktiksen Law Domen ja lounaisen Länsi-Australian sademäärissä mittaushistorian aikana mukaanlukien viimeisimmät vuosikymmenet. Tämä riippuvuus selittää sekä vuosien sisäisestä että vuosikymmenen sademäärävaihtelusta 40 %, ja sen näyttää aiheuttavan ilman meridionaalinen kiertoliike (etelä-pohjoissuuntainen kierto) Australian eteläpuolella, mikä samanaikaisesti saa suhteellisen viileän ja kuivan ilman virtaamaan pohjoiseen kohti lounaista Länsi-Australiaa sekä lämpimän ja kostean ilman etelään kohti itäistä Antarktista. Tällainen meridionaalinen virtaus on yhdenmukainen joidenkin ihmisen aiheuttaman ilmastonmuutoksen seurauksia kuvaavien mallien kanssa. Viimeisimpien muutaman vuosikymmen sademääräanomalia (poikkeama normaalista) Law Domessa on suurin 750 vuoteen, mikä viittaisi vastaavasti myös Länsi-Australian kuivuuden olevan epätavallista.” (Ommen van, Tas D. and Morgan, Vin (2010), Snowfall increase in coastal East Antarctica linked with southwest Western Australian drought, Nature Geoscience, 07 February 2010, doi:10.1038/ngeo761. [tiivistelmä] )

Uutisia kokosivat Ari (kosmisten säteiden ilmastovaikutukset) ja Jari (muut uutiset).

Advertisements

7 vastausta to “Ilmastouutiset, viikko 6/2010”

  1. Tapani Says:

    Tuoreempaa tietoa lämpötilojen poikkeamista viime viikon osalta on tässä.

    http://www.esrl.noaa.gov/psd/map/images/rnl/sfctmpmer_07a.rnl.html

    Euroopassa on ollut poikkeukselisen kylmää ja samoin itäisessä ja keskisessä osassa Yhdysvaltoja. Pellkkä näiltä alueilta tuleva julkisuus paikallissääsätä antaa väärän kuvan kokonaisuudesta. Maapallolla on ollut normaalia lämpimämpiä alueita huomattavasti enemmän kuin normaalia viileämpiä akueita. Euroopan ja Yhdysvaltojen tilanne on ollut siis päinvastainen kuin suurissa osissa maapalloa.

    Tuoreet tiedot ”daily plotit” lämpötiloille ja niiden poikkeamille saa täältä viime päivälle, viime viikolle ja kuukaudelle:

    http://www.esrl.noaa.gov/psd/map/clim/glbcir.quick.shtml

  2. Jari Kolehmainen Says:

    Tapani,

    Kiitoksia erittäin hyvistä täydentävistä tiedoista ja havainnollistavista linkeistä.

    Juuri julkaistujen tarkastettujen (silti vielä osittain alustavien) tietojen mukaan myös tammikuu 2010 oli lämpötilamittausten perusteella maailmanlaajuisesti koko maapallon maa- ja merialueiden keskilämpötilan perusteella maapallon 4. lämpimin tammikuu koko mittaushistorian aikana. Maapallon keskilämpötila oli 0,60 astetta yli 1900-luvun keskiarvon, joka on 12,0 astetta.

    Pelkkien maa-alueiden keskilämpötila oli tammikuussa 0,83 astetta yli 1900-luvun keskiarvon 2,8 astetta (12. lämpimin tammikuu mittaushistoriassa).

    Eteläisellä pallonpuoliskolla maa-alueiden lämpötila oli mittaushistorian korkein tammikuun lämpötila, pohjoisella pallonpuoliskolla 18. korkein.

    Maailmanlaajuisesti valtamerien lämpötila tammikuussa 2010 oli mittaushistorian 2. lämpimin, 0,52 astetta yli 1900-luvun keskiarvon 15,8 astetta.

    Osasyyllisenä tammikuun korkeisiin lämpötiloihin on voimistunut El Niño -ilmiö.

    Tilanne antaa kuitenkin hyvän kuvan asiasta, jonka Tapani mainitsi: Pelkkä kylmien alueiden paikallissäästä kertova uutisointi antaa väärän kuvan kokonaisuudesta. Paikallisesti pelkästään Pohjois-Amerikassakin vaihtelu on ollut suurta. Tammikuu oli Floridassa ja New Yorkissa harvinaisen kylmä, Seattlessa ja Vancouverissa poikkeuksellisen lämmin.

    Maapallon lämpenemistä pitääkin tarkastella maailmanlaajuisena kokonaisuutena, ei yksittäisten paikkojen eikä yksittäisen hetken perusteella. Ja tuo kokonaiskuva on siis pitkällä aikavälillä selkeästi lämpenevä.

    Tarkempaa analysointia löytyy täältä:

    http://www.ncdc.noaa.gov/sotc/?report=global&year=2010&month=1

  3. Jari Kolehmainen Says:

    Tässä vielä vähän päivitystä aivan tuoreimmista tiedoista.

    Japanilaisten mittausten mukaan tammikuun 2010 keskimääräinen lämpötila maapallolla oli mittaushistorian kolmanneksi korkein. Vuodesta 1891 lähtien kuusi lämpimintä vuotta ovat olleet järjestyksessä 2007 (+0,45 astetta yli keskiarvon 1971-2000), 2002 (+0,44 astetta), 2010 (+0,37 astetta), 1998 (+0,36 astetta) ja jaetulla viidennellä sijalla 2005 sekä 2003 (+0,31 astetta):

    http://ds.data.jma.go.jp/tcc/tcc/products/gwp/temp/jan_wld.html

    Satelliittimittausten (UAH ja RSS) mukaan tammikuu 2010 oli maailmanlaajuisesti lämpimin tammikuu satelliittimittausten aikakaudella (32 vuotta, tammikuun 2010 anomalia UAH +0,72 astetta, RSS +0,64 astetta):

    http://climateprogress.org/2010/02/16/noaa-warmest-january-on-record-in-both-satellite-records/

    Myös helmikuusta 2010 näyttäisi tulevan maailmanlaajuisesti katsottuna hyvin lämmin.

  4. topias koivukangas Says:

    Tarvitsisin usasta ilmastotietoja koulun tutkielmaani varten.
    olisiko mahdollista saada tammikuusta joulukuuhun tiedot ja sitten tiedot olisi MM ja Celsius. Kiitos :)?

  5. topias koivukangas Says:

    2010 tiedot tai 09

  6. Ari Jokimäki Says:

    NOAA:n State of climate -raportit ovat käsittääkseni juuri se tietolähde, jota etsit. Valitse sivun yläosan lomakkeesta tarvitsemasi tiedot ja klikkaa ”get report”. Report-valikossa USA:n tiedot löytyvät ”—- National —-” -osuudesta.

  7. Jari Kolehmainen Says:

    Tänne olen koonnut kokoelman ilmastotilastoja:

    http://www.delicious.com/Jari_Kolehmainen/tilastot+s%C3%A4%C3%A4

    Käyttökelpoinen on esimerkiksi tämä linkki:

    http://www.dwd.de/bvbw/appmanager/bvbw/dwdwwwDesktop?_nfpb=true&_state=maximized&_windowLabel=T16400846321147757202048&T16400846321147757202048gsbDocumentPath=Content%2FOeffentlichkeit%2FKU%2FKU2%2FKU24%2Fklimadaten__weltweit%2Fteaser__klimadaten__weltweit.html&_pageLabel=_dwdwww_klima_umwelt_ueberwachung_global&switchLang=en

    (tai lyhytlinkki http://bit.ly/ePQ7TE )

    Valitse alasvetovalikosta haluamasi kuukausi ja vuosi. Selaa sitten taulukkoa alaspäin kohtaan ”Nord- und Mittelamerika”. Katso haluamaasi kaupunkia. Sarakkeesta ”Mon. Mittel” löydät kuukauden keskilämpötilan celsiusasteina ja sarakkeesta ”Niederschlag” sademäärän millimetreinä.


Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

%d bloggers like this: