Ilmastotieto rauhoittuu kesän ajaksi

Ilmastotieto aloittaa kesän vieton, joten julkaisutahtimme vähenee kesän ajaksi. Jatkamme syksyllä taas täydellä höyryllä. Toivotamme lukijoillemme hyvää kesää!

Vuosikatsaus 2010

Ilmastotieto aloitti toimintansa helmikuussa 2010. Sen jälkeen olemme julkaisseet 184 postausta. Ne jakautuvat seuraavasti:

• 38 artikkelia. Näihin kuuluu kaksi haastattelua ja kaksi vieraskirjoitusta.
• 83 uutisartikkelia. Näistä 7 on alkuvaiheen viikkokatsauksia, joissa erillisiä uutisia oli 34. Lisäksi pikku-uutisia julkaistiin 64 kappaletta, joten kokonaisuudessaan julkaisimme 174 uutista. Tämä on melkein 16 uutista kuukausittain, eli uutinen suunnilleen joka toinen päivä tai 3-4 uutista viikossa.
• 49 Skeptical Science -suomennosta. Olemme myös suomentaneet kuusi Climate denial crock of the week -videota, mutta niistä ei ole julkaistu erillistä artikkelia.
• 9 tiedotetta.
• 5 sijoittamatonta. (Yllä on listattu 179 artikkelia ja blogimme tilasto ilmoittaa 184 artikkelia, joten viisi on jäänyt huomioimatta yllä olevassa ryhmittelyssä. Selvittelemme asiaa.)

Artikkeleista suosituimmat olivat:

• Talven 2010-2011 sääennuste
• Pysyvä El Niño menneisyydessä ja tulevaisuudessa
• Havaintoja ihmisen aiheuttamasta ilmastonmuutoksesta
• Valaiden ulosteet tärkeitä ilmastonmuutoksen estäjiä?
• Sisäisen vaihtelun osuus viimeaikaisesta lämpenemisestä

Näistä “talven 2010-2011 sääennuste” -artikkeli oli ylivoimainen – sitä ladattiin noin neljä kertaa enemmän kuin seuraavaksi sijoittunutta artikkelia.

Eniten olemme saaneet lukijoita Helsingin Sanomien sivustolta, Jari Kolehmaisen blogista, Kaj Luukon blogista, erinäisiltä Facebook-sivuilta ja CO2-raportin sivustolta. Hakukoneiden avulla sivustollemme löydettiin parhaiten hakusanoilla “ilmastotieto”, “talven sääennuste”, “sääennuste”, “sääennuste talvi 2011″, “sääennuste 2011″ ja “negatiivinen nao”.

Antamistamme linkeistä ahkerimmin klikattiin tätä pohjoisten alueiden sääkarttalinkkiä, Tuukka Simosen blogilinkkiä ja Ilmastotiedon Facebook-sivun linkkiä. Kommentteja artikkeleihimme on annettu 276.

Helmikuu

Helmikuussa aloitimme toimintamme. Ensimmäinen varsinainen artikkeli oli jo yllä mainittu “Havaintoja ihmisen aiheuttamasta ilmastonmuutoksesta“. Aloimme myös heti julkaista Skeptical Science -artikkelien suomennoksia ja laitoimme homman käyntiin John Cookin haastattelulla. Uutisia julkaisimme aluksi viikkokatsauksina. Helmikuussa kirjoitimme myös muun muassa ilmastonmuutoksen psykologiasta ja aerosoleista.

Maaliskuu

Maaliskuussa jatkoimme vielä viikoittaisia uutiskatsauksia, mutta kuun lopulla siirryimme yksittäisten uutisartikkeleiden julkaisemiseen ja lopetimme viikkokatsauksien julkaisun. Ensimmäinen erillinen uutisartikkelimme käsitteli aurinkominimin pituuden vaikutuksia. Julkaisimme videon Juhani Rinteen pitämästä luennosta sekä Juhani Rinteen haastattelun. Teimme maaliskuussa Ilmastotiedolle Facebook -sivun. Kirjoitimme myös muun muassa nettisurffailun hiilidioksidipäästöistä, leväenergiasta, hiilidioksidin ilmastovaikutuksen tutkimushistoriasta ja lämpömittarin keksijästä. Julkaisimme myös lukuisia Skeptical Science -artikkelien suomennoksia, kuten teimme myös jatkossa joka kuukausi.

Huhtikuu

Huhtikuussa julkaisimme erillisen uutissivun, josta kaikki uutisartikkelimme löytyvät. Huhtikuun uutisaiheita olivat muun muassa meren vaikutus ilmaston lämpenemiseen, hiilivoimaloiden ilmastovaikutus, ikiroudan kasvihuonekaasupäästöt, jääkauden tietokonemallinnus, pohjoisen merijää ja valaiden ulosteet. Huhtikuun muut artikkelit käsittelivät David Archerin kirjaa ja puita ilmastoindikaattoreina.

Toukokuu

Toukokuun uutisina kerroimme tulivuorten merien lannoituksesta, merijään sulamisen vaikutuksesta lämpötilaan ja ilmakehän hiilidioksidipitoisuuteen, muinaisen siitepölyn käytöstä ilmastotapahtumien tulkinnassa, ilmastonmuutoksen vaikutuksesta kaupunkien lämpösaarekkeeseen, pysyvästä El Niñosta, liskojen sukupuuttoriskin kasvamisesta, Norjan katoavasta jäätiköstä, 1800-luvun säähavainnoista ja turvesuon kasvihuonekaasupäästöistä. Toukokuussa aloitimme pikku-uutisten julkaisun. Toukokuun artikkelit käsittelivät Svensmarkin väitteitä kosmisista säteistä ja ihmiskunnan vaikutuksia maapalloon.

Kesäkuu

Kesäkuussa julkaisutoimintamme hiukan väheni. Kirjoitimme kuitenkin ilmaston vaikutuksesta muuttoliikkeisiin ja Thomas Karlin pintalämpötilamittauksia koskevasta luentovideosta. Julkaisimme myös erillisen artikkelisivun. Uutisina kerroimme merenpinnan noustessa kasvavista Tyynenmeren saarista, Suomen vuodenaikojen muuttumisesta tulevaisuudessa, uusien kasvihuonekaasujen lisääntymisestä, sorsien pärjäämisestä ilmaston muuttuessa, Aasian juomaveden saannista tulevaisuudessa, tuulivoimaloiden ilmastovaikutuksesta ja mayojen tuhon syistä.

Heinäkuu

Heinäkuussa kesälomat painoivat toden teolla päälle, eikä meillä ollut esittää kuin kolme julkaisua. Ensimmäisessä kerroimme, että kesälomat painavat päälle. Toisessa raportoimme taas yhdestä CRU-sähköpostitutkimuksesta. Kerroimme myös ilmaston tilasta vuonna 2009 NOAA:n julkaisemaan raporttiin nojautuen.

Elokuu

Elokuu jatkoi kesälomien aikaista hiljaista jaksoa. Uutisoimme kuitenkin ilmastonmuutoksen etenemisestä Euroopassa, maaekosysteemien tuottavuudesta, luonnonkatastrofien vahinkojen määrästä ja Alaskan 6000 vuoden lämpötilarekonstruktiosta. Elokuussa käynnistimme toimintamme Twitterissä. Kirjoitimme myös ilmastotutkija Verner Suomen elämästä, satelliittien lämpötilamittauksista ja vuoden 2010 lämpöennätyksistä.

Syyskuu

Syyskuussa uutisoimme meren happamoitumisen vaikutuksesta huokoseläimiin, keinokastelun ilmastovaikutuksista, ihmisen vaikutuksesta Itämereen, huippulämpimän heinäkuun todennäköisyydestä, syvän meren lämpenemisestä, metsähakkeen hiilidioksidipäästöistä, jääkauden alhaisen hiilidioksidipitoisuuden syistä, ilmaston vaikutuksesta arktisiin hurrikaaneihin, Britannian ilmastonmuutokseen sopeutumisesta, sisäisen vaihtelun osuudesta lämpenemisestä ja merien kumpuamisen muutoksista. Artikkelimme syyskuussa käsittelivät USA:n sähköntuotantoa ja NODC:n merien lämpösisältödataa. Julkaisimme ensimmäisen vieraskirjoituksemme, joka oli Heikki Nevanlinnan Auringon ilmastovaikutusta käsittelevä artikkeli.

Lokakuu

Lokakuussa kirjoitimme muun muassa palmuöljydieselistä, meren happamoitumisen vaikutuksista merieläimiin ja tulivuorten ilmastovaikutuksesta. Lokakuun uutisaiheitamme olivat etelän merijään lisääntymisen syyt, liekovarpion käyttö lämpömittarina, kaupunkien vaikutus ukkosmyrskyihin, väestön määrän ja rakenteen vaikutus kasvihuonekaasupäästöihin, vesistöjen vaikutus ilmakehän hiilidioksidipitoisuuteen, ilmastoherkkyyden vaihteluväli, kosteuden lisääntyminen troposfäärissä, kuivuuden lisääntyminen tulevaisuudessa, kananmunan kuoret ilmastonmuutoksen estäjinä ja maanviljelyksen ilmasto-ongelmat. Julkaisimme myös pari linkkilistaa Suomen ilmastoon liittyen. Lisäksi saimme Heikki Nevanlinnan artikkelin Helsingin lämpötilahavainnoista julkaistavaksemme.

Marraskuu

Marraskuussa artikkelimme käsittelivät ilmastonmuokkauksen historiaa, pohjoisen merijäätä, maapallon eri alueiden vesipulaa ja LOVECLIM-ilmastomallia. Uutisoimme rikkiheksafluoridin lisääntymisestä, Pohjois-Atlantin oskillaation muutoksista, bioenergian potentiaalista, ilmakehän alaosien lämpenemisestä, merijään vähenemisen aiheuttamasta positiivisesta pilvien takaisinkytkennästä, uudesta ilmakehän lämpötilarekonstruktiosta, aavikoiden pölyn vaikutuksesta, hiilidioksidin mittausmenetelmistä, talven 2010-2011 sääennusteesta ja kosmisten säteiden vaikutuksesta pilviin. Marraskuussa julkaisimme linkkisivumme, jota tulemme laajentamaan kevään 2011 aikana.

Joulukuu

Joulukuussa julkaisimme jälleen yhden linkkilistan, tällä kertaa ilmastoon liittyvästä mittausdatasta. Uutisissa kirjoitimme neljä astetta lämpimämmästä maailmasta, vuodesta 2010 mahdollisesti lämpimimpänä vuotena, Atlantin myrskykaudesta, meren happamoitumisesta, rantakosteikkojen sopeutumisesta ilmastonmuutokseen, noen vähenemisestä arktisilla alueilla, kahden asteen rajasta, GISSin pintalämpötila-analyysistä ja Tiibetin kasvukauden lyhenemisestä. Artikkeleissamme kerrottiin muun muassa leijatuulivoimasta.

Muuta

Vuodesta 2010 on julkaistu jo kolme sääkatsausta: Jari Kolehmaisen, Ilmatieteen laitoksen ja Pauli Jokisen.

Toivotamme lukijoillemme mieluisaa vuotta 2011!

Ilmastotiedon joulu 2010

Tieteessä jouluun liittyy ainakin Betlehemin tähden tulkitseminen erityisenä taivaanilmiönä ja joulupukin selviytyminen urakastaan fysiikan näkökulmasta. Nämä molemmat ovat taivaan ilmiöitä, jotka antiikin Kreikassa kuuluivat kaikki meteorologian eli ilmatieteen piiriin. Jouluun liittyy kuitenkin muitakin asioita, jotka kuuluvat ilmatieteeseen sekä ilmastotieteeseen.

Joulukuun keskilämpötilan kehitys joillakin Suomen mittausasemilla.

Tyynellä valtamerellä vallitseva voimakas sääilmiö El Niño havaittiin usein juuri joulun aikaan, mistä juontaa juurensa myös ilmiön nimi, joka on peräisin espanjankielen poikalasta tai joulun lasta tarkoittavasta sanasta.

Teollinen toiminta vähenee joulun aikaan. Tästä aiheutuu teollisuudesta peräisin olevien päästöjen väheneminen. Päästöjen väheneminen on myös ehkä havaittu. Esimerkiksi Nottrodt ja muut (1980) havaitsivat ilmakehän ainekoostumuksen mittauksissaan vuonna 1976 huomattavia ainekoostumuksen muutoksia joulukuun 24. ja 25. päivänä, jonka yhdeksi mahdolliseksi selitykseksi he ehdottivat teollisuudesta peräisin olevien ilmansaasteiden vähenemisen joulun aikana. Muita vastaavia tuloksia ovat julkaisseet Bhugwant ja muut (2000) ja Madhavi Latha & Highwood (2006).

Yleisemmin tämä tunnetaan “lomaefektin” (holiday effect) nimellä ja se on havaittu myös muiden loma-aikojen yhteydessä. Esimerkiksi Tan ja muut (2009) tutkivat lomaefektin vaikutusta ilmansaasteiden määrään kiinalaisen uudenvuoden aikaan ja havaitsivat selviä muutoksia ilmansaasteiden esiintymisessä. Suurin osa tutkituista saasteaineista väheni kyseisen loman aikana, mutta otsoni lisääntyi. Lisäksi liikenteeseen liittyvien saasteiden aamu- ja iltaruuhkan aikaiset saastehuiput katosivat loman ajaksi.

Jouluna aiheutuu myös lisäpäästöjä esimerkiksi jouluvalaistuksen sekä kinkunpaiston energiankulutuksen, ylensyömisen ja turhien lahjojen vuoksi. Jari Kolehmainen käsittelee omassa blogissaan julkaistussa kirjoituksessaan joulukuuseen liittyviä asioita.

Yksi suurimmista joulun ajan vaikutuksista ilmastotieteeseen on tietysti se, että joululomien takia Ilmastotiedossa julkaistaan vähemmän kirjoituksia. Toivotan hyvää joulua kaikille lukijoillemme, muille kirjoittajillemme, CO2-raportin porukalle, sekä muille Ilmastotiedon toimintaan enemmän tai vähemmän osallistuneille.

Lähteet:

Chatrapatty Bhugwant, Hélène Cachier, Miloud Bessafi and Jean Leveau, 2000, Impact of traffic on black carbon aerosol concentration at la Réunion Island (Southern Indian Ocean), Atmospheric Environment, Volume 34, Issue 20, 2000, Pages 3463-3473, doi:10.1016/S1352-2310(99)00405-7. [tiivistelmä]

K.H. Nottrodt, H.W. Georgii and K.O. Groeneveld, 1980, Temporal and spatial differences in the elemental composition of atmospheric aerosols, Science of The Total Environment, Volume 14, Issue 2, March 1980, Pages 113-128, doi:10.1016/0048-9697(80)90068-6. [tiivistelmä]

K. Madhavi Latha and E.J. Highwood, 2006, Studies on particulate matter (PM10) and its precursors over urban environment of Reading, UK, Journal of Quantitative Spectroscopy and Radiative Transfer, Volume 101, Issue 2, September 2006, Pages 367-379, doi:10.1016/j.jqsrt.2005.11.067. [tiivistelmä]

Pei-Hua Tan, Chia Chou, Jing-Yi Liang, Charles C.-K. Chou and Chein-Jung Shiu, 2009, Air pollution “holiday effect” resulting from the Chinese New Year, Atmospheric Environment, Volume 43, Issue 13, April 2009, Pages 2114-2124, doi:10.1016/j.atmosenv.2009.01.037. [tiivistelmä, koko artikkeli]

Keskustelun säännöt Ilmastotieto-blogissa

Alla on esitetty säännöt keskustelulle Ilmastotieto-blogissa julkaistujen artikkelien ja viestiketjujen yhteydessä. Sääntöjen tarkoituksena on varmistaa, että keskustelu pysyy kohteliaana ja asiallisena eikä myöskään riko lain määräämiä rajoja.

Sääntöjen rikkomukset tarkastellaan yksilöllisesti. Rikkomuksista voi seurata julkinen tai henkilökohtainen varoitus, viestin kirjoittajan joutuminen moderointilistalle tai viestin kirjoittajan kirjoitusoikeuksien poisto. Jos varoitukset eivät auta, kirjoittajan kirjoitusoikeudet poistetaan. Sääntöjen tulkinnasta epäselvissä tapauksissa päättää Ilmastotiedon henkilöstö.

1. Viestin yhteydessä annettavat tiedot

- Viestin yhteydessä annettava nimimerkki on oltava hyvän maun mukainen.

- Viestin yhteydessä annettava sähköpostiosoite on oltava viestin kirjoittajan oikeasti olemassa oleva sähköpostiosoite. Emme luovuta annettuja sähköpostiosoitteita kenellekään muille.

- Viestin yhteydessä mahdollisesti annettava verkkosivuston linkki ei saa johtaa asiatonta materiaalia sisältäville sivustoille (kuten esimerkiksi pornosivustoille).

2. Asiassa pysyminen

Viesteissä on käsiteltävä kunkin artikkelin tai viestiketjun käsittelemää aihepiiriä.

3. Kohteliaisuus

Viesteissä on oltava kohteliaita. Toisten solvaamista ei sallita. Tämä koskee myös kolmansia osapuolia; keskustelun ulkopuolisten henkilöiden (kuten esimerkiksi tutkijoiden) solvaamista ei myöskään sallita.

4. Asiallisuus

Viestien sisältö ja kielenkäyttö on oltava asiallista ja kenen tahansa luettavaksi sopivaa. Ei kiroilua. Ei mautonta kuvamateriaalia. Ei linkkejä asiatonta materiaalia sisältäville sivustoille.

5. Tekijänoikeudet

Tekijänoikeuksiin liittyviä lakeja on noudatettava. Muiden kirjoittamiin teksteihin viitatessa ei saa kopioida koko tekstiä tai pitkiä tekstin osia viestin yhteyteen ilman tekstin kirjoittajan lupaa. Tekstiä saa kuitenkin lainata kohtuullisessa määrin.

6. Yksityisyydensuoja

Muiden henkilöiden henkilökohtaisia tietoja ei saa ilman lupaa laittaa viesteihin, jolleivät kyseiset tiedot ole jo laillisesti julkisesti saatavilla. Myöskään henkilöiden sähköposteja ei saa sisällyttää viesteihin ilman kyseisen henkilön lupaa.

7. Mainostaminen ja spämmäys

- Kaupallisia mainoksia ei saa laittaa viesteihin ilman Ilmastotiedon henkilöstön lupaa. Sama koskee asiaan kuulumattomien verkkosivustojen mainostamista.

- Samansisältöisen viestin lähettäminen useisiin viestiketjuihin katsotaan spämmäykseksi, eikä sitä sallita.

8. Muiden puolesta kirjoittaminen

Muiden puolesta kirjoittamista ei sallita. Jos jollain on jotain sanottavaa, heidän on tehtävä se itse. Erityisesti henkilöiden, joiden kirjoitusoikeudet on poistettu, puolesta kirjoittamista ei sallita.

9. Kaistanleveyden säästäminen

Välttäkää suurien kuvien sisällyttämistä viesteihin. Jos viestiin liittyy suurikokoinen kuva, on siihen annettava linkki suoraan viestiin sisällyttämisen sijasta. Kaikilla ei ole nopeaa Internet-yhteyttä, jolloin suurien kuvien lataaminen on hidasta. Pienikokoiset kuvat sallitaan.

10. Keskustelun ylläpito

- Yksittäisen provokatiivisen kommentin (tai provokatiivisen verkkosivuston linkin) laittaminen viestiketjuun ja sen jälkeen vastaamatta jättäminen (tämä tunnetaan termillä “hit & run”) ei ole suotavaa.

- Asiallisiin kysymyksiin on vastattava kohtuullisessa ajassa, kuten yleensäkin kohteliaassa keskustelussa on tapana.

11. Nimimerkkien käyttö

Kunkin henkilön on käytettävä vain yhtä nimimerkkiä. Jos on tarve vaihtaa nimimerkkiä, siitä on ilmoitettava selvästi.

12. Häiritsevä käytös

Kaikenlaiseen muuhun yllä mainitsemattomaan selvästi häiritsevään toimintaan tullaan myös puuttumaan. Jos jotain ei erikseen mainita näissä säännöissä, sitä ei välttämättä silti sallita.

13. Keskustelun moderointi

Jos kirjoittaja ei ole tyytyväinen keskustelun moderointiin, siitä ei valiteta viestiketjuissa, vaan otetaan yhteys Ilmastotiedon henkilöstöön.

14. Sääntöjen lisääminen ja muokkaaminen

Tulemme tarvittaessa lisäämään sääntöjä tai muokkaamaan vanhoja sääntöjä.

Linkit

Linkkisivumme löytyy täältä. Tulemme jatkossa lisäilemään linkkejä tarpeen mukaan.

Tähän viestiketjuun voitte antaa palautetta linkkisivusta ja sen sisällöstä.

Ilmastotieto Twitterissä

Nyt Ilmastotietoa voi seurata Facebookin lisäksi myös Twitterissä. Twitter-osoitteemme on http://twitter.com/Ilmastotieto.

Ilmastotieto kesällä

Kesän aikana julkaisutoimintamme rajoittuu pikku-uutisiin ja satunnaisiin artikkeleihin. Jatkamme aktiivisemmin taas syksyllä. Toivotamme lukijoillemme hyvää kesää.

Artikkelit

Artikkelimme löytyvät täältä.

Tähän viestiketjuun voitte antaa palautetta artikkelisivusta ja artikkeleista yleensä.

Ilmastouutiset

Ilmastouutisemme löytyvät tältä sivulta. Palautteen uutissivusta ja uutisista yleensä voitte laittaa tänne.

Ilmastotieto tiedottaa

Meiltä on pyydetty jo jonkin aikaa sitten fanisivuja Facebookiin. Nyt on Tuomas luonut sivut Facebookiin. Tässä linkki: Ilmastotieto-fanisivu. Olemme myös lisänneet linkin vasempaan sivupalkkiin RSS-linkkien alapuolelle.

Olemme pikkuhiljaa lisäilleet ja muuttaneet joitakin pieniä asioita täällä – esim. “käännökset” muuttui “suomennoksiksi”. Suomennossivulla muuten löytyy nyt linkit kunkin suomennoksen erillisiin postauksiin. Ajattelimme, että postauksia voi käyttää palautteen antamiseen kustakin suomennoksesta erikseen. Linkki on suomennossivulla jokaisen suomennoksen nimen jälkeen suluissa näin: (palaute). Perustimme tämän blogimme vasta sen jälkeen, kun olimme jo tehneet jonkun verran suomennoksia ja ne oli Kaj esitellyt erikseen omassa blogissaan. Nyt kopioimme ne kaikki pikkuhiljaa tänne blogiin, jotta niitä voi sitten käyttää vanhojen suomennoksien palautekeskusteluun täällä. Kaj postailee niitä tänne blogin muuten “hiljaisina aikoina”.

Suomennostyömme on viime aikoina keskittynyt paljolti Skeptical Science -artikkeleihin. Meillä oli vähän aikaa hankaluuksia saada käsikirjoituksia Climate Denial Crock of the Week-videoihin, mutta se on jo korjaantunut ja uusia videosuomennoksia onkin jo pian tarjolla.

Meillä on suunnitelmissa lisätä joitakin sivuja artikkeleille, uutisille, linkeille, jne. Tämä on tullut ajankohtaiseksi, kun vanhat artikkelit ovat jo kadonneet etusivulta ja haluamme helpottaa niiden löytymistä. Hiljattain lisäsimmekin jo oikeaan sivupalkkiin arkisto- ja kalenteriominaisuudet, joista molemmista pääsee selaamaan vanhoja artikkeleita.

Kiitos lukijoillemme, jotka ovat jaksaneet seurata blogiamme huolimatta kaikista näistä puutteista.