Kevään ja kesän sääennuste 2014: Maaliskuu jopa neljä astetta tavallista lämpimämpi

Maaliskuu voi olla neljä astetta tavanomaista lämpimämpi. Muutenkin viiden kansainvälisen tutkimuslaitoksen vuodenaikaisennusteissa Suomen kevät näyttää varsin lämpimältä. Useina vuosina suurimmat lumensyvyydet on mitattu vasta maaliskuussa, mutta nyt näyttäisi olevan hyvä mahdollisuus aikaiseen kevääseen. Sen sijaan alustavat kesän 2014 sääennusteet povaavat varsin tavanomaista kesää. Jo tuttuun tapaan venäläinen ennuste poikkeaa kaikista muista. Ennusteet päivittyvät tämän artikkelin linkkeihin. Vieläkö muuten muistat, millainen kevät oli viime vuonna?

pelto

Kuva Kouvolasta 23.2.2014. Lumensyvyys Kouvolassa Utin sääasemalla on helmikuun lopussa (28.2.) ollut ajanjaksolla 1961-1990 keskimäärin 55 cm ja ajanjaksolla 1981-2010 keskimäärin 50 cm.

CMWF: tavanomaista lämpimämpi kevät varsinkin Itä-Suomessa

Euroopan keskipitkien ennusteiden keskuksen (ECMWF) vuodenaikaisennusteen mukaan maalis-toukokuun jaksolla keskilämpötila on Suomessa 70-80 prosentin todennäköisyydellä tavanomaista lämpimämpi (jos ajatellaan, että on noin 50 prosentin tilastollinen todennäköisyys tavanomaista lämpimämpään ja noin 50 prosentin todennäköisyys tavanomaista kylmempään säähän). Itä-Suomessa todennäköisyys tavanomaista lämpimämpään säähän on jopa 80-90 prosenttia. Sademäärät ovat tavanomaisia, paitsi osassa Etelä- ja Keski-Suomea on 60-70 prosentin todennäköisyys tavanomaista sateisempaan säähän.

Venäjän ilmatieteen laitos: tavanomainen kevät

Venäjän ilmatieteen laitoksen ennuste ei näytä maalis-toukokuun jaksolle Suomeen lämpötilapoikkeamia mihinkään suuntaan, paitsi aivan itäisimmässä Suomessa voi olla tavanomaista viileämpää. Sademäärät vaikuttavat tavanomaisilta.

Venäjän ilmatieteen laitos on viime aikoina usein antanut erilaisia ennusteita muihin tutkimuslaitoksiin verrattuna. Tavallisesti venäläiset ovat ennustaneet Suomeen kylmempää säätä kuin muut. Venäläisennusteiden mukaan talvenkin olisi pitänyt olla Suomessa kylmä. Näppituntumalla näyttää siltä, että monilla muilla tutkimuslaitoksilla ennusteet näyttävät usein jumittuvan ennustamaan ennusteentekohetkellä vallinneen sään kaltaista säätä jatkoonkin, mutta venäläisennusteiden kohdalla tämä ei ainakaan pidä paikkaansa.

NOAA/NWS: maaliskuu erityisen lämmin, kesä tavanomainen tai hieman lämpimämpi

Yhdysvaltalainen NOAA/NWS ennustaa, että Suomi on maalis-toukokuussa (kolmen kuukauden keskiarvo) 1-3 astetta tavanomaista lämpimämpi ja huhti-kesäkuussa 0,5-1 astetta (paikoin varsinkin Itä-Suomessa jopa 2 astetta) tavanomaista lämpimämpi. Touko-heinäkuussa Länsi-Suomessa on tavanomaisia lämpötiloja, muualla 0,5-1 astetta tavanomaista lämpimämpää. Keskikesän ja syksyn kolmen kuukauden jaksoilla (kesä-elokuu, heinä-syyskuu, elo-lokakuu) Suomen lämpötilat näyttävät tavanomaisilta, paitsi Lapissa ja ehkä Kaakkois-Suomessa on mahdollisuus 0,5-1 astetta tavanomaista lämpimämpään säähän.

Yksittäisistä kuukausista lämpimimmältä verrattuna tavanomaiseen näyttää maaliskuu, noin 4 astetta yli keskimääräisen. Huhtikuussakin on 0,5-3 astetta tavanomaista lämpimämpää. Lämpimintä on Itä-Suomessa. Toukokuu on 0-2 astetta tavanomaista lämpimämpi, erityisesti Itä-Suomessa ja Lapissa. Kesäkuu, heinäkuu ja elokuu vaikuttavat lämpötiloiltaan melko tavanomaisilta. Paikoin voi olla korkeintaan asteen verran tavanomaista lämpimämpää.

Sademäärät näyttävät Suomessa koko kevään ja kesän ajan sekä kolmen kuukauden jaksoilla että yksittäisten kuukausien osalta melko tavanomaisilta, paitsi huhtikuussa voi olla paikoin tavanomaista kuivempaa. Lisää ennusteita löytyy tästä linkistä.

Muualta Euroopasta on huomattavaa se, että Isossa-Britanniassa vielä maaliskuukin näyttää koko talven tavoin tavanomaista sateisemmalta. Brittiläisen MetOfficen (sikäläisen ilmatieteen laitoksen) mukaan Englannissa ja Walesissa oli talvella (joulu- ja tammikuu yhteen laskettuina) sateisinta 137 vuoteen ja koko 248-vuotisen mittaushistorian (alkaen 1766) aikana tämä on toiseksi sateisin joulu-tammikuun jakso (sateisinta joulu-tammikuussa 1876-1877). Etelä-Englannissa tammikuu oli mittaushistorian sateisin ainakin neljällä sääasemalla. Esimerkiksi Oxfordin yliopiston pitämällä Radcliffen sääasemalla satoi tammikuussa 146,9 mm, joka on 247-vuotisen (alkaen 1767) mittaushistorian suurin sademäärä minkään talvikuukauden aikana. Koko Isossa-Britanniassa talvi oli 104-vuotisen mittaushistorian (alkaen 1910) sateisin. Irlannissa Valentian sääasemalla on 22. joulukuuta alkaen saatu sadetta 64 päivänä 65 päivästä. Sadejakso voi edelleen jatkua. Sen sijaan Norjassa oli paikoin mittaushistorian kuivin tammikuu, eikä monilla sääasemilla havaittu lainkaan sadetta.

IRI: lämmin kevät, normaali kesä, paitsi touko-heinäkuun keskiarvo voi olla tavanomaista viileämpi

IRI:n (International Research Institute for Climate and Society) viime viikolla julkaistun vuodenaikaisennusteen mukaan maalis-toukokuun jaksolla normaalia lämpimämmän sään todennäköisyys Suomessa on 40 %, normaalin 35 % ja normaalia viileämmän 25 %. Huhti-kesäkuun jaksolla ja samoin jälleen kesä-elokuun jaksolla ollaan hyvin lähellä tavanomaisia lukemia, paitsi kesä-elokuussa Lapissa on pieni todennäköisyys tavanomaista lämpimämpään säähän. Sen sijaan touko-heinäkuun jakso näyttää koko Suomessa todennäköisimmin tavanomaista viileämmältä, joskaan ennuste ei ole kovin varma. Touko-heinäkuun jaksolla normaalia lämpimämmän sään todennäköisyys Suomessa on 20-25 %, normaalin 35 % ja normaalia viileämmän 40-45 %. Sademäärät näyttävät tavanomaisilta koko kevään ja kesän ajan.

WSI: kaikki kevätkuukaudet keskimääräistä lämpimämpiä

Kaupallinen, erityisesti lentoyhtiöiden käyttämä WSI (Weather Services International) arvioi viime yönä julkaistussa vuodenaikaisennusteessaan, että maalis-toukokuussa lämpötilat ovat tavanomaista korkeampia Skandinaviassa, Isossa-Britanniassa ja suuressa osassa Manner-Eurooppaa. Hieman tavanomaista viileämpää näyttäisi olevan Pyreneiden niemimaalla. Lämpimyys näkyy selvimmin Suomessa ja muualla Pohjois-Euroopassa sekä Manner-Euroopan pohjoisosissa, joissa kaikkien yksittäistenkin kevätkuukausien (maaliskuu, huhtikuu, toukokuu) ennustetaan olevan tavanomaista lämpimämpiä. Maaliskuu vaikuttaa Suomessa, varsinkin Etelä-Suomessa, suurelta osin myös tavanomaista kuivemmalta.

Kuinka luotettavia vuodenaikaisennusteet ovat?

Kaikissa pitkän aikavälin sääennusteissa on huomattava, etteivät ne yleensä ole Pohjois-Euroopassa kovinkaan luotettavia. Täällä ei ole samanlaista jaksottaista vaihtelua niin kuin tropiikissa, jossa ennusteissa voidaan käyttää hyväksi ENSO-värähtelyä (El Niño – La Niña -oskillaation vaihtelua). Matalilla leveysasteilla (tropiikissa) vuodenaikaisennusteet ovatkin hieman luotettavampia kuin meillä, koska siellä säätyypit ovat pitkälti seurausta meriveden lämpötilan vaihteluista. Meillä taas äkilliset, hetkittäiset tekijät vaikuttavat enemmän.

Nämä vuodenaikaisennusteetkin ovat sääennusteita, eivät ilmastoennusteita. Säähän pääsevät hetkelliset tekijät vaikuttamaan voimakkaastikin, toisin kuin ilmastoon, joka on pitkän aikavälin keskiarvo. Vaikka pitkän aikavälin sääennusteet, esimerkiksi vuodenaikaisennusteet, pitäisivätkin paikkansa, on huomattava, että ne ovat vain useamman kuukauden ajalle ennustettuja keskiarvoja eivätkä ennusta yksittäisiä säätapahtumia. Ongelmaa voi havainnollistaa seuraavalla esimerkillä. Suurkaupungissa on mahdollista ennustaa, että tietyssä kaupunginosassa tapahtuu enemmän rikoksia kuin toisessa, mutta siitä huolimatta et hälytysajossa olevan poliisiauton perässä ajaessasi tiedä, mihin kaupunginosaan poliisiauto juuri sillä kerralla kääntyy.

Jos vuodenaikaisennuste ennustaa touko-heinäkuusta tavanomaista viileämpää, tämä voi tarkoittaa esimerkiksi joko 1) sitä, että koko touko-heinäkuun jakso on tavanomaista viileämpi tai 2) sitä, että lämpötilat ovat suurimmat osan ajasta aivan normaaleja (vähän alle tai vähän yli tavanomaisen), välillä jopa helteisiä, mutta jossakin vaiheessa on erityisen viileää.

Lisäksi täytyy huomata, että eri sääennusteissa käytetään erilaisia vertailujaksoja, kun verrataan lämpötiloja tavanomaisiin. Maailman meteorologisen järjestön (WMO) virallinen ilmastotieteen vertailukausi on 1961-1990, kun taas esimerkiksi Suomen Ilmatieteen laitos käyttää sääennusteissaan hieman lämpimämpää vertailukautta 1981-2010. Myös tässä blogikirjoituksessa esitettyjen vuodenaikaisennusteiden vertailukausi on 1981-2010, paitsi Venäjän ilmatieteen laitoksella 1971-2010.

Tarjolla on jopa päiväkohtainen sääennuste kuukaudeksi

Yhdysvaltalainen AccuWeather julkaisee Suomeenkin päiväkohtaisia ennusteita jopa yli kuukaudeksi. Tässä esimerkkeinä maaliskuun sääennusteet Helsinkiin, Kouvolaan, Tampereelle, Turkuun, Kuopioon ja Rovaniemelle. Harmaalla tai beigellä pohjavärillä näkyvät havainnot, sinisellä värillä ennusteet. Merkintä ”Hist. Avg.” tarkoittaa pitkän aikavälin tilastollista keskiarvoa kyseisen päivämäärän lämpötiloista (Lo = alin lämpötila).

Tällaiset ennusteet ovat kuitenkin hyvin epävarmoja. Vaikka pitkän aikavälin säätä (esimerkiksi kolmea kuukautta) onkin mahdollista jossakin määrin ennustaa, malleihin sisältyvien epävarmuuksien takia paikkakunta- ja päiväkohtainen ennuste on erittäin epäluotettava. Joskus tällaisista ennusteista onkin käytetty nimitystä ”meteorologinen syöpä”. Ilmatieteen laitoksen ylimeteorologi Sari Hartosen mukaan Suomessa säätyyppi pystytään ennustamaan kohtuullisen luotettavasti 6-10 vuorokautta, lämpötila 4-7 vuorokautta, matalapaineiden ja sadealueiden reitti 3-5 vuorokautta, tuulet 2-3 vuorokautta ja sademäärät sekä sateiden tarkat reitit 0-2 vuorokautta etukäteen. Yli kymmenen vuorokauden ajalle ei voi tehdä vain yhtä ennustetta, vaan saadaan useampia erilaisia ennusteita. Ilmakehän kaoottisuus estää tulevaisuudessakin yli 14-21 vuorokauden päiväkohtaiset ennusteet. Lämpötilaennusteet ovat sade-ennusteita luotettavampia.

Viime vuonna maaliskuu oli Suomessa harvinaisen kylmä. Jos vuodenaikaisennusteet pitävät paikkansa, tänä vuonna nautimme siis täysin päinvastaisesta maaliskuusta.

About these ads

6 vastausta to “Kevään ja kesän sääennuste 2014: Maaliskuu jopa neljä astetta tavallista lämpimämpi”

  1. Jari Kolehmainen Says:

    IRI on juuri päivittänyt vuodenaikaisennusteensa. Ennusteen mukaan kolmen kuukauden jaksot huhti-kesäkuu ja touko-heinäkuu ovat Suomessa sekä lämpötiloiltaan että sademääriltään lähellä tavanomaista. Kesä-elokuun jaksollakin sademäärät ovat pitkän aikavälin keskiarvon mukaisia, mutta tavanomaista lämpimämmän sään todennäköisyys on 40 %, tavanomaisen 35 % ja tavanomaista viileämmän 25 %. Heinä-syyskuussa tavanomaista lämpimämmän sään todennäköisyys on 40-45 %, tavanomaisen 35 % ja tavanomaista viileämmän 20-25%. Tämän ennusteen mukaan sää näyttäisi siis kehittyvän lämpimämpään suuntaan loppukesää kohti mentäessä.

    Muitakin ennusteita on hiljattain päivitetty.

    Venäjän ilmatieteen laitoksen mukaan Suomessa on pienehköllä todennäköisyydellä tavanomaista lämpimämpää huhti-kesäkuussa. Sademäärät ovat tavanomaisia.

    ECMWF:n mukaan huhti-kesäkuussa keskilämpötila Suomessa on 80-90 %:n (Länsi-Suomessa 70-80 %:n) todennäköisyydellä tavanomaista korkeampi, jos tavanomaista korkeamman lämpötilan todennäköisyydeksi lasketaan tilastollisesti 50 % ja tavanomaista viileämmän sään todennäköisyydeksi 50 %. Vastaavalla tavalla laskettuna sademäärä on 60-70 %:n todennäköisyydellä (Keski-Suomessa 70-80 %:n todennäköisyydellä) tavanomaista korkeampi.

    NOAA (NWS) on päivittänyt ennusteensa seuraavasti. Suomessa on huhti-kesäkuussa 1-2 astetta tavanomaista lämpimämpää. Touko-heinäkuussa Etelä-Suomessa on tavanomaista, Pohjois- ja Itä-Suomessa 0,5-1 astetta tavanomaista lämpimämpää. Kesä-elokuu näyttää lämpötiloiltaan tavanomaiselta koko Suomessa. Syksyä kohti mentäessä hieman tavanomaista lämpimämmän sään todennäköisyys kuitenkin kasvaa. Yksittäisistä kuukausista huhtikuu on Suomessa 2-4 astetta tavanomaista lämpimämpi ja toukokuu 0,5-2 astetta tavanomaista lämpimämpi. Kesä- ja elokuussa ollaan ennusteen mukaan aivan tilastollisissa keskiarvoissa. Heinä- ja syyskuussa voi olla paikoin hieman tavanomaista lämpimämpää. Varsinkin kevät ja osin myös syksy näyttävät lämpimiltä, mutta kesä vaikuttaa lämpötiloiltaan hyvin normaalilta. Sademäärät ovat hyvin tavanomaisia, paitsi huhtikuu ja heinäkuu voivat olla tavallista vähäsateisempia.

    Lämpimän kevään jälkeen näyttäisi siis olevan tulossa hyvin tavanomainen kesä sekä lämpötiloiltaan että sademääriltään. Syksy voi olla hieman tavanomaista lämpimämpi, joskin sen ennakointi näin aikaisin on melkoista arpapeliä.

  2. antti Says:

    Kiitos jari selvennyksestä kun en osaanu lukea tekstiä itse. ;) hyvää ja toivottavsti lämminta kesää ja kevättä.vaikkakin toden näköisetä että tulee tavanomainen ellei jopa suhteellisen kylmä. 50%/60% mahis sanois Masa.

  3. Jari Kolehmainen Says:

    Toukokuun lopulla tai kesäkuussa päivitetyt vuodenaikaisennusteet (kolmen kuukauden sääennusteet) kesäksi ja alkusyksyksi 2014:

    Euroopan keskipitkien ennusteiden keskuksen (ECMWF) vuodenaikaisennusteen mukaan heinä-syyskuun jaksolla keskilämpötila on Suomessa 60-70 prosentin todennäköisyydellä tavanomaista lämpimämpi (jos ajatellaan, että on noin 50 prosentin tilastollinen todennäköisyys tavanomaista lämpimämpään ja noin 50 prosentin todennäköisyys tavanomaista kylmempään säähän). Sademäärät ovat tavanomaisia. Seuraava ennuste ilmestyy heinäkuun alussa.

    Venäjän ilmatieteen laitoksen vuodenaikaisennusteen mukaan heinä-syyskuun jaksolla sekä keskilämpötila että sademäärä ovat Suomessa tavanomaisia. Seuraava ennuste ilmestyy heinäkuun alussa.

    Yhdysvaltalainen NOAA/NWS ennustaa, että kaikki kolmen kuukaudet jaksot (heinä-syyskuu, elo-lokakuu, syys-marraskuu, loka-joulukuu, marras-tammikuu, joulu-helmikuu) ovat Suomessa lämpötiloiltaan lähellä tavanomaista (tai hieman sitä lämpimämpiä). Tämänhetkisen ennusteen mukaan suurin todennäköisyys tavanomaista lämpimämpään säähän on (kolmen kuukauden keskiarvoilla mitattuna) syys-marraskuussa ja loka-joulukuussa, mutta silloinkin lämpötilat ovat vain 0,5-1,0 astetta tavanomaista lämpimämpiä. Koko Euroopassa ollaan hyvin tavanomaisissa lämpötiloissa kaikilla kolmen kuukauden jaksoilla, paitsi aivan kaakkoisimmassa Euroopassa on ajoittain mahdollisuus tavanomaista viileämpään säähän. Sen sijaan pohjoisnavan ympäristössä näyttää olevan selvästi tavanomaista lämpimämpää. Mikään kesäkuukausi ei näytä Suomessa poikkeavan tavanomaisesta, mutta yksittäisistä syyskuukausista lokakuu ja marraskuu ovat tämänhetkisen ennusteen mukaan 1-2 astetta tavanomaista lämpimämpiä. Sademäärät näyttävät olevan Suomessa lähellä tavanomaisia sekä kolmen kuukauden jaksoilla että yksittäisinä kuukausina, joskin heinäkuussa on mahdollisuus hieman tavanomaista kuivempaan säähän. Ennustetta päivitetään jatkuvasti.

    IRI:n mukaan heinä-syyskuussa Suomessa on 55 %:n todennäköisyydellä tavanomaista lämpimämpää, 30 %:n todennäköisyydellä tavanomaisia lämpötiloja ja 15 %:n todennäköisyydellä tavanomaista viileämpää. Elo-lokakuussa todennäköisyydet ovat vastaavasti 55-65 %, 25-30 % ja 10-15 %. Loppukesä ja alkusyksy vaikuttavat siis lämpimiltä, kunnes syys-marraskuun kolmen kuukauden jaksoilla ollaan taas lähellä tavanomaisia lukemia. Sademäärät ovat tavanomaisia kaikilla kolmen kuukauden jaksoilla. Seuraava ennuste ilmestyy 19.6.

    WSI:n mukaan Pohjois-Euroopassa on heinä- ja elokuussa tavanomaista lämpimämpää, tyynempää ja vähäsateisempaa, kun taas Lounais-Euroopassa voi olla tavanomaista viileämpää. Seuraava ennuste ilmestyy 23.6.

    Yhteenvetona voidaan siis todeta, että Suomeen näyttää tulevan jo keväällä tehtyjen ennusteiden mukaisesti sekä lämpötiloiltaan että sademääriltään hyvin tavanomainen kesä. Jos poikkeamaa tavanomaisesta esiintyy, todennäköisemmin on tavanomaista (pitkältä aikaväliltä laskettuja kesien keskiarvoja) lämpimämpää kuin tavanomaista kylmempää.

    On kuitenkin huomattava, että ennusteissa lasketaan pitkän aikavälin keskiarvoja. Jos välillä on hyvin kuumaa ja välillä kylmää, keskiarvosta tulee tavanomainen. Tavanomainen keskiarvo saavutetaan luonnollisesti myös siinä tapauksessa, jos koko ajan ollaan lähellä tavanomaisia lukemia.

    Ennusteiden tulkinnasta ja luotettavuudesta kannattaa lukea tarkemmin:

    Jarin blogi

    Ilmastotieto

    Hyvää juhannusta!

  4. Jari Kolehmainen Says:

    IRI:n eilen julkaiseman vuodenaikaisennustuksen päivityksen mukaan Suomessa on heinä-syyskuun 2014 jaksolla 50 prosentin todennäköisyydellä tavanomaista lämpimämpää, 35 prosentin todennäköisyydellä tavanomaisia lämpötiloja ja 15 prosentin todennäköisyydellä tavanomaista viileämpää. Samat prosentit ovat ennusteessa myös elo-lokakuun jaksolle.

    Kolmen kuukauden jaksoilla syyskuusta marraskuuhun ja lokakuusta joulukuuhun Suomessa on noin 40 prosentin todennäköisyydellä tavanomaista lämpimämpää, 35 prosentin todennäköisyydellä tavanomaisia lämpötiloja ja 25 prosentin todennäköisyydellä tavanomaista viileämpää. Erityisesti syys-marraskuun osalta ennuste näyttää kuitenkin hyvin epävarmalta ja Suomessa näyttäisi olevan paljon alueittaista vaihtelua.

    Sademäärät vaikuttavat tavanomaisilta kaikilla kolmen kuukauden jaksoilla.

  5. Jari Kolehmainen Says:

    Kaksi tuoretta amerikkalaista pitkän aikavälin sääennustetta ovat nyt mielenkiintoisen ritiriitaisia.

    Uusimmassa vuodenaikaisennusteessaan WSI (Weather Services International) ennustaa tavanomaista korkeampia lämpötiloja kaikkialle Skandinaviaan, suureen osaan Manner-Euroopan pohjoisosia ja Britanniaan heinä-syyskuuksi 2014, kun taas tavanomaista alempien lämpötilojen alue rajoittuu Pyreneiden niemimaalle (Espanja, Portugali) ja eteläiseen Manner-Eurooppaan.

    WSI:n meteorologi, tohtori Todd Crawford toteaa: ”Kesäkuun alkupuoli meni ennustusten mukaan. Korkeapaine, aurinkoinen sää ja suhteellisen heikot tuulet vallitsivat [Euroopan] pohjoisosissa ja viileämmät, sateisemmat ja tuulisemmat olosuhteet etelässä. Kuitenkin viime viikolla tapahtui merkittävä muutos, joka on aiheuttanut laajalti tavanomaista alempia lämpötiloja Skandinaviaan ja Itä-Eurooppaan. Jos tämä kuvio jatkuu pitkälle kesään, nykyinen ennusteemme voi osoittautua hiukan ongelmalliseksi. Nyt olemme tehneet joitakin muutoksia heinäkuun ennusteeseen vastaamaan tätä viimeaikaista muutosta, mutta silti odotamme kesäkuun alussa vallinneen tilanteen palaavan ja vallitsevan suurimman osaa loppukesästä.”

    WSI siis odottaa heinäkuussa, elokuussa ja syyskuussa olevan tavanomaista lämpimämpää Manner-Euroopan eteläosia lukuunottamatta kaikkialla koko Euroopassa, myös Suomessa.

    Täysin päinvastaisilla linjoilla on NOAA/NWS, jonka uusimman (jatkuvasti edellä olevaan linkkiin päivittyvän) ennusteen mukaan heinäkuu on Suomessa pääosin 0,5-1 astetta tavanomaista viileämpi. Elo-, syys- ja lokakuu vaikuttavat lämpötiloiltaan tavanomaisilta. Normaalia lämpimämpää näyttäisi tulevan (väliaikaisesti) vasta lokakuussa. Heinäkuu näyttää viileyden lisäksi myös hieman tavanomaista sateisemmalta, kun taas normaalia vähäsateisempaa on syys- ja marraskuussa Etelä-Suomessa sekä joulukuussa Pohjois-Suomessa.

  6. Jari Kolehmainen Says:

    Syksyn 2014 ja talven 2014-2015 sääennusteiden päivityksiä (ennusteet laadittu elokuun lopulla tai syyskuun alussa):

    Euroopan keskipitkien ennusteiden keskus (ECMWF): Loka-joulukuun jakso on melkein koko Euroopassa keskimäärin tavanomaista lämpimämpi. Selvimmin lämpimyys näkyy juuri Pohjois-Euroopan keski- ja pohjoisosissa, joissa on pari astetta tavanomaista lämpimämpää. Sademäärät vaikuttavat tavanomaisilta.

    NOAA/NWS: Syys-marraskuun jaksolla Suomessa on 0,5-1 astetta tavanomaista lämpimämpää, Lapissa jopa 1-2 astetta tavanomaista lämpimämpää. Lapissa näyttää olevan tavanomaista lämpimämpää (+0,5-1 astetta verrattuna tavanomaiseen) vielä loka-joulukuunkin jaksolla, kun muualla Suomessa on palattu tavanomaisiin lukemiin. Kaikki muut kolmen kuukauden jaksot (viimeisimpänä helmi-huhtikuu 2015) vaikuttavat tavanomaisilta. Yksittäisistä kuukausista tavanomaiseen verrattuna lämpimin on lokakuu, 0,5-2 astetta yli tavanomaisen. Suurimmat poikkeamat tavanomaiseen verrattuna saavutetaan Pohjois-Suomessa. Sademäärät ovat tavanomaisia, joskin kolmen kuukauden jaksolla syyskuusta marraskuuhun on pieniä viitteitä hieman tavanomaista kuivemmasta säästä. Yksittäisistä kuukausista kuivuus näkyy selvimmin syyskuussa.

    IRI: Syys-marraskuun jaksolla Suomessa on tavanomaista lämpimämpää 40 %:n (Lapissa 45 %:n) todennäköisyydellä, tavanomaisia lämpötiloja 35 %:n todennäköisyydellä ja tavanomaista viileämpää 25 %:n (Lapissa 20 %:n) todennäköisyydellä. Myös loka-joulukuun sekä marras-tammikuun jaksoilla todennäköisyydet ovat Etelä-Suomessa samat. Sen sijaan aivan pohjoisimmassa Lapissa tavanomaista lämpimämmän sään todennäköisyys on jo 50 %, tavanomnaisen 35 % ja tavanomaista viileämmän vain 15 %. Joulu-helmikuun jaksolla ollaankin sitten lähellä tavanomaisia lukemia. Vain Lapissa on pieni mahdollisuus tavanomaista lämpimämpään säähän. Sademäärissä ei näy millään jaksolla viitteitä poikkeamista verrattuna tavanomaiseen.

    WSI: Syys-marraskuussa Skandinaviassa, Euroopan itä- ja keskiosissa sekä Isossa-Britanniassa on laajalti tavanomaista lämpimämpää, kun taas tavanomaista viileämpää on osissa Pyreneiden niemimaata, Ranskaa ja Italiaa. Suomessa kaikki yksittäisetkin kuukaudet syyskuusta marraskuuhun näyttävät tavanomaista lämpimämmiltä. Viitteet talven lämpötiloista ovat toistaiseksi hyvin ristiriitaisia. Tietyt merkit ennustavat tavanomaista kylmempää talvea, kun taas jotkin kehittyneet ennustemallit puoltavat jälleen tavanomaista leudompaa talvea. Suurin osa varhaisista merkeistä, joita toistaiseksi on saatavilla, ennustavat kuitenkin erityisesti myöhemmin talvella tulevan tavanomaista kylmempää säätä.

    Voit lukea lisää tästä linkistä.


Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

Seuraa

Get every new post delivered to your Inbox.

Liity 25 muun seuraajan joukkoon

%d bloggers like this: